Bockin perheen saaga: Väinämöisen mytologia on vuonna 1996 ilmestynyt ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Ior Bockin kirjallinen teos. Tämä verkkosivusto on kirjan yksinomainen myyntikanava.

Bockin perheellä tarkoitetaan Bockin (nyk. Boxström) sukua suoraan ylenevässä polvessa. Bockin perheen saagalla tarkoitetaan perheen vaiheita aina nykypäiviin saakka. Kirjan alaotsikko, Väinämöisen mytologia, viittaa Bockin perheen saagan esihistorialliseen osaan, suomalaisten pakanallisesta muinaisuudesta kertovaan tarinakokonaisuuteen, jota perheessä on välitetty eteenpäin sukupolvelta toiselle.

Taustaa

1000-luvun alussa suomalaiset käännytettiin pakolla kristinuskoon. Osana käännytystä pakanakulttuuri ja siihen liittyvät symbolit ja tavat pyrittiin systemaattisesti hävittämään. Tilanne oli erityisen tukala Bockin (Pukin) perheelle, jolla oli ollut yhteisössä merkittävä asema. Ensi vaiheessa perhe pakeni paavin sotajoukkoja Lappiin, mutta palasi myöhemmin takaisin Uudenmaalle. Oman turvallisuutensa vuoksi he muuttivat nimensä Boxströmiksi (”bock's ström”, pukin virta) ja pysyivät hiljaa taustastaan.

Arveltiin, että tulisi vielä aika, jolloin suomalaisten pakanallisesta menneisyydestä voitaisiin taas vapaasti puhua. Muun muassa tästä syystä Boxströmit välittivät vanhat pakanatarinansa perheen sisällä suullisesti aina seuraavalle sukupolvelle. Myös Ior kuunteli 20 vuoden ajan (1949–1969) päivittäin kaksi tuntia äitinsä Rhea Boxströmin ja siskonsa Rachel Boxströmin tarinankerrontaa.

Vuonna 1984 helmikuun 24. päivänä Ior alkoi itse kertoa Bockin perheen saagaa eteenpäin – nyt ensimmäistä kertaa perheen ulkopuolelle. Kaksi kuukautta myöhemmin hänen äitinsä Rhea Boxström kuoli, jättäen Iorin viimeiseksi perheensä perimätiedon taitajaksi ja välittäjäksi. Siitä lähtien Ior Bock, viimeinen Pukki, on jatkanut tätä tehtävää.

Kirjan toimittaminen

Vuonna 1991 käynnistyi projekti saagan saattamiseksi kirjan muotoon. Tätä varten Ior kertoi tarinat ensin ääninauhoille. Noin kahdenkymmenen tunnin kestoisesta aineistosta toimittaja Juha Javanainen litteroi kirjan alustavan käsikirjoituksen. Tämän jälkeen koko käsikirjoitus luettiin Iorille ääneen useampaan kertaan (Ior oli tottunut käsittelemään tarinaa kuullun kautta). Näissä kuukausia kestäneissä istunnoissa Ior teki tekstiin lukuisia tarkennuksia ja täydennyksiä. Lopuksi suoritettiin vielä normaali oikoluku ja kirjan taitto. Toimitustyö kesti kaikkiaan viisi vuotta. Teos julkistettiin Vanhan ylioppilas­talon musiikkisalissa 1.10.1996.

Kirjan sisältö

Kirjan johdanto ja epilogi ovat omaelämäkerrallisia. Niissä luodaan katsaus Iorin perhetaustaan ja lapsuuteen, ja toisaalta vuoden 1984 jälkeiseen aikaan (epilogi), jolloin Ior alkoi kertoa saagaa julkisuudessa.

Kirjan varsinainen sisältö, Väinämöisen mytologia kertoo pakana-ajan suomalaisesta kulttuurista: muinoin vallinneista arvostuksista, yhteisöllisistä rakenteista ja uskomusmaailmasta. Se kertoo muun muassa kuka oli Piru ja mitä pakanat tarkoittivat ”iankaikkisella elämällä”. Se kertoo, miten kantaisä Ukko Väinämöinen ja kantaäiti Akka sekä Suomen kuningas Seppo Ilmarinen ja kuningatar Maija Ilmatar ja heidän mukanaan koko vanha suomalainen kulttuuri joutuivat häviölle kirkkojen valtamonopolien paineessa. Pakana-aikaista symboliikkaa ja ajatusmalleja on kuitenkin säilynyt nykyaikaan asti. Tämän symboliikan voi tunnistaa ja ymmärtää Väinämöisen mytologian avulla – kuten tarinoissa Korvatunturin joulupukista, Kyöpelivuoren pääsiäisnoidista ja suomalaisten juhannusriiteistä.

Väinämöisen mytologia sisältää runsaasti seksuaalisiin riitteihin liittyviä kuvauksia. Tämä ei ole itsetarkoituk­sellista, vaan liittyy keskeisesti pakanoiden arvomaailmaan, erityisesti terveyden vaalimiseen. (Huomaa, että seksuaalisuus on usein korostunutta myös muualta Suomesta kerätyssä perimätiedossa. Kalevalasta ja Kantelettaresta kyseiset kohdat sensuroitiin aikoinaan pois.)

Tekijänpalkkio

Ior esitti kirjansa julkaisemiseen liittyen pyynnön, ettei hänelle koskaan maksettaisi siitä minkäänlaista tekijän­palkkiota. Hän perusteli pyynnön kirjan kustantajalle vuonna 1996 seuraavasti: ”Olen saanut sen [= tarinan] ilmaiseksi, haluan myös antaa sen eteenpäin ilmaiseksi.” Tätä pyyntöä on kunnioitettu. Tekijänpalkkio on sen sijaan käytetty Ior Bockin arkiston hallinnoimisesta aiheutuneisiin kuluihin.

Lisätietoa

Kirjan sisällysluettelo ja johdanto-osa sähköisessä muodossa.

Luettelo teoksen painovirheistä.

Alkuperäisen myyntiesitteen teksti vuodelta 1996.

Kirjan arvosteluja Kirja-arvostelut.com -sivustolla.

Suosituksia

Ior on puuttuva rengas tarinoiden kertomisperinteessä ... Ennen kaikkea tarina on loistava kartta niihin kuvavoimaisiin kenttiin, mistä kansakuntien myyttivarastot ovat syntyneet.
Erkki Pirtola, taidekriitikko

For me it is the most precious book I own – and I own quite a lot.
Udo Schneider, toimittaja, Saksa

Jos kyseessä on fiktiivinen tarina (mitä en usko) niin hän kyllä ansaitsisi siitä jonkinlaisen palkinnon. Sehän on jo suoraan verrattavissa – tai päihittää – vaikkapa Tolkienin tai Lönnrotin myytit.
nimimerkki SP (www.hs.fi/keskustelu)

Ior Bock on tarinankertoja, joka tekee normikielestä vahaa, purkaa sen osiin ja luo villejä assosiaatioketjuja häkellyttävän hauskoin tuloksin.
Eeva-Kaarina Aronen, Helsingin Sanomat

Ior Bock är en gudabenådad och fängslande berättare.
Stefan Lundberg, Västra Nyland

Ior Bockilla on taito ja kyky lumota kuulijansa tarinoillaan, oman sukunsa mytologian viimeisenä kertojana.
Simo Hyttinen, Kainuun Sanomat

Kirja on auttanut monissa elämän asioissa ja kiemuroissa. Kun yhdistää kyseisen kirjan ja Kingston Wallin levyt (varsinkin Tri-logy -levyn) saa itselleen olotilan jota ei voi kuvailla.
nimimerkki FANI

Jos haluat vaivata päätäsi pakanuudella, suosittelen lukemaan Bockin perheen saaga -kirjan.
Markku I. Hoglund

Bockin perheen saaga avasi minulle kokonaan uuden maailman.
Leo Nygren, kirjailija, vapaa tutkija

Kirjan julkaiseminen on merkittävä teko kaikille suomalaisille.
Henriikka Nurmi, Periferia-lehti

Ansiokas kirja!
Jari Sarasvuo, TV-toimittaja

Oli häkellyttävää huomata, miten hyvin Väinämöisen mytologian tiedot pystyivät antamaan selkeitä selityksiä muiden kansojen myyttisille kuville ja symboleille, sekä kuvaamaan Suomen varhaista historiaa.
Juha Javanainen, diplomi-insinööri, Bockin perheen saaga -kirjan toimittaja